Post by Vilja Riipinen on Jun 3, 2023 12:40:41 GMT
@ Viljava
#1
“Den blomstertid nu kommer med lust och fägring stor. Nu nalkas ljuvlig sommar då gräs och gröda gror. Den blida solen väcker allt det som varit dött. Den allt med grönska täcker, och allt blir återfött.” Reppu keikkuu mummin vanhan, punaisen pyörän etukorissa, hiukset hulmuavat tuulessa ja valkoisen mekon helma liehuu melkein yhtä vaaleiden säärien ympärillä. Pitäisi vähän katsoa, ettei se likaannu, vaikka mustaharmaasta ruusukuviosta ketjurasvaa ei huomaakaan niin helposti, mutta valkoisista tennareista sitä ei saa irti ikinä. Kotitien varrella kasvavat syreenipensaat tuoksuvat täydessä kukassa, aurinko paistaa ja pääskyset kiitävät taivaalla. Kesäloma! Vuoden paras hetki on koittanut. Ei tarvitse vilkaistakaan koulun suuntaan ihan hetkeen! Ainoastaan kaksi ysiä matematiikasta ja käsitöistä katkaisevat todistuksen muutoin täydellisen kymppirivin, mutta se ei kiinnosta, sillä itse aineetkaan eivät kiinnosta. Kyllä sitä silti kehtaa uteliaalle suvulle esitellä. Kotona odottaa perinteinen juhlapöytä voileipineen ja booleineen, illalla tehdään nuotio joen rantaan Veran, Ingridin, Havun ja Aken kanssa ja valvotaan aamuun asti. Sitten on edessä koko pitkä kesä täynnä mahdollisuuksia, hevosia ja Pretturia – ja jospa ehkä pääsisi uimaankin sen kanssa. Elämä on täydellistä.