|
|
Post by Anki Frykberg on Jun 6, 2022 8:32:25 GMT
 Katsotaanko mitä Löfgårdin asukkaat tuumivat vesileikeistä ja uimisesta?
Bikinit päälle ja matkaan!
Sunnuntaiaamupäivästä ennen päivän tukahduttavimpia helteitä pakataan uimakamppeet mukaan ja lähdetään ilman satuloita lompsimaan kohti kylän pientä uimarantaa. Hevosille päähän suitset (+ riimu, tai riimu ainakin mukaan) ja ratsastajille suositellaan helposti puettavia ja nopeasti pois jalasta potkittavia kenkiä. Eihän kukaan halua kengät jalassa uida! Retken vetäjäksi lähtee ratsastuksenopettaja Ninni taluttaen omaa issikkavarsaansa Glaifraa.
Matkaa uimarannalle on noin 1,5km suuntaansa kevyenliikenteenväylää pitkin (suoraa tietä Eriksnäsintien päähän saakka). Uimaranta on oikeasti pienvenesatama, josta saariston mökkiläiset huristavat kesäasunnoilleen pienillä Bustereillaan, mutta sieltä löytyy myös matalavetinen hiekkarantapätkä joka soveltuu mainiosti myös hevosten uittamiseen. Ja koska kieltokylttejäkään ei (vielä toistaiseksi ainakaan) ole, niin mars matkaan vaan!
Sääennuste lupailee mukavaa +27c lämpöä melkein selkeällä ja poutaisella taivaalla.
Ilmoittaudu mukaan kertomalla ratsutoiveesi (kaikki tuntihevoset poislukien Náttdís ovat käytössä kaikille mukaan haluaville osallistujille - yksityisomistajat voivat toki tulla mukaan myös omilla hevosillaan) ja valitsemalla tarinan kohokohdan. Maksun tapahtumasta voi jättää vaikka heti ilmoittautumisen saavuttua perille :-) Muistathan, että suoritetusta uittoreissusta voit käydä napsimassa itsellesi myös merkin merkkilistasta! Mukaan lähtevät
Ninni & Glaifra käsihevosena (retken vetäjä) ✔️ Emma & Moksu ✔️ Oona & Valkyrja Kirsikka & Hneta 👙 Iloista uimareissua kaikille osallistujille! 💦 |
|
|
|
Post by Emma Enqvist on Jun 6, 2022 9:12:28 GMT
Emma ilmoittautuu Moksun kanssa. Heidän uintiretken kohokohta on numero 4. Ihanaa päästä uimaan porukalla!
|
|
|
|
Post by Oona Tieramaa on Jun 6, 2022 10:07:16 GMT
Oona Valkyrjan kanssa uimaan ja numero 3!
|
|
|
|
Post by Kirsikka Salo on Jun 6, 2022 15:20:45 GMT
Kirsikka vois lähtee Hnetan kanssa, kohokohtana numero 2  |
|
|
|
Post by Emma Enqvist on Jul 13, 2022 19:12:17 GMT
4. Vesipedot tositouhussa Matka rantaan oli sujunut Moksun osalta reippaasti tömistellen ja malttamattomana päätä viskellen. Se halusi tietää, minne oltiin matkalla. Kun vihdoin päästiin perille, Emma kuvitteli mustan hevosen sihahtavan siirtyessään paahteesta viileään veteen. Moksu lipui veteen yhtä mielellään kun uimiseen viehtynyt omistajansakin. Vesi tuntui viileältä kuumaa päivää vasten, vaikka Emma oli tottunut uimaan luonnonvesissä harva se päivä. Kun ratsukko oli vedessä niin syvällä, että Moksu alkoi tapailla jo uintipotkuja, katsahti kyydissä kiikkuva nauravainen Emma rannalle. Siellä kesälomaa viettävät perheet osoittelivat sormillaan ja kameroillaan polskivaa hevoslaumaa. Olivathan he varmasti melkoinen näky. Menoa katselevat lapset kiljahtelivat riemusta ja vilkkaimmat ryntäsivät polviaan myöten rantaveteen. Joku hevosista pyrähti karkuun vesi loiskuen, ja sen ratsastaja joutui taistelemaan hetken pitääksen tasapainonsa märässä satulattomassa selässä. Emmaa huvitti kyläläisten kaupunkiasumiseen tottumisesta kielivä suhtautuminen kavioeläimiin, joita osa lapsista ei ehkä koskaan ollut nähnyt lähietäisyydeltä. Emma oli hyvillään siitä, että alueen perheiden vastaanotto oli myönteisellä tavalla kiinnostunut. Ehkä päästäisiin toistekin ihmisten ilmoille paikallisten tottuessa hevoslauman näkymiseen katukuvassa. Lisäksi ilmassa heiluvien kännyköiden perusteella aika moni kyläläinen mainostaisi issikkatoimintaa somessa ihan ilmaiseksi, ja tämäkin reissu toisi varmaan uusia innokkaita lapsiasiakkaita vanhempineen tallille lähipäivinä selvittämään, olisiko pienille sopivaa kesäpuuhaa tarjolla. Emma mietti, riittäisikö tallilla hevosia kaikkien innokkaiden hoidettavaksi. Häntä ruuhka ei haitannut, sillä hän ajatteli muutenkin poistua metsän varjoihin helteeltä pakoon tumman ratsunsa kanssa niin usein kuin mahdollista. Syksyn sateiden saapuessa kesäharrastajat yleensä kaikkosivat kuitenkin, ja normaali arki palasi talliin tuntiratsastajien ja niiden tosiharrastajien voimin, jotka ilmestyivät uskollisesti vuosi toisensa perään huolehtimaan hevoskatraasta. Emma katseli kiitollisena ympärillään ilakoivaa hevosten ja ihmisten joukkoa. // sori, tämä ei ole nyt järin pitkä. En uskaltanut hirveän yksityiskohtaisesti kirjoittaa, kun julkaisen ensimmäisenä reissun loppupään tarinan, niin en tiedä mitä ennen tätä on tapahtunut  |
|
|
|
Post by Ninni Heikkinen on Jul 24, 2022 17:14:29 GMT
1. Retkeen valmistautuminen tallilla ja hevosten haku laitumelta.
Uittopäivä valkeni kauniina ja aurinkoisena. Vaikka kello oli vasta seitsemän, lämpömittari oli jo kivunnut +21 asteeseen. Päivästä tulisi siis varmasti tukahduttavan kuuma, ja olikin hyvä, että reissuun lähtö oli sovittu aamuksi. Sain luuni raahattua tallille vähän ennen kahdeksaa. Ankia lukuunottamatta paikalla ei vielä näkynyt muita. Olimme sopineet tapaavamme kahdeksalta tallilta ja lähtevämme yhdessä hakemaan hevoset laitumelta.
"Huomenta!" Tervehdin Ankia. "Muita ei ole vielä vissiin näkynyt?"
"Huomenta, huomenta." Anki vastasi hyväntuulisena. "Ei ole vielä muita tullut, mutta eiköhän ne sieltä tule."
Koska minulla oli hieman aikaa, aloin tarkistamaan, että olin ottanut kaiken tarvittavan mukaan.
"Bikinit päällä, pyyhe mukana, eväät..." mutisin itsekseni. "Hittolainen!"
"Mikä hätänä?" Ankin pää putkahti satulahuoneen ovelle.
"Unohdin ottaa eväät." Huokaisin ja pudistelin päätäni. Pitäisi ehkä huolestua kun jo kolmikymppisenä muisti oli huonompi kuin omilla isovanhemmilla. "Olin tehnyt meille eväsleivät ja tripit matkalle..."
"Voi ei!" Anki yhtyi murheeseeni. "Koska muut eivät ole vielä tulleet, mitä jos kipaisen kauppaan hakemaan jotain pientä teille? Ehdin varmasti takaisin ennen kuin lähdette."
"Se olisi mahtavaa! Kiitos Anki!"
Juuri kun Ankin auto oli kadonnut näköpiiristä, alkoi uimaan lähtijöitä saapua tallille. Pian Emma, Oona ja Kirsikka olivat kaikki paikalla ja olimme valmiita suuntamaan laitumelle. Kaikki hevoset lähtivät mielellään mukaan, eikä ketään tarvinnut erityisesti pyydystää. Talutimme hevoset talliin ja harjasimme ne nopeasti läpi. Tämän jälkeen kaikki saivat suitset suuhun, myös Glaifra. Riimut jätettiin myös päähän ja kaikki ottivat myös varalta riimunnarut mukaan. Juuri kun olimme valmiina, Anki kurvasi pihaan kauppareissultaan.
"Noniin, täältä tulee uimareille evästä!"
"Jes, kiitos Anki!"
Pakkasin nopeasti eväät reppuuni, jonka jälkeen suuntasimme pihalle. Kaikki ratsastajat lähtivät matkaan ilman satulaa, joten punttasin heidät selkään. Tämän jälkeen nappasin varsani ja ohjeistin ratsukot jonoon.
"Glaifran perään voisi tulla Hneta, sitten Valkyrja ja Moksu voisi pitää perää!"
Ja näin pieni joukkomme lähti suuntamaan kohti rantaa.
|
|
